Kehokameroiden hyödyt häiriökäytöksen ja uhkaavien tilanteiden kohtaamisessa

Kehokamerat (tai ns. vartalokamerat, haalarikamerat, body cam -laitteet) ovat yleistyneet eri aloilla, joissa toimitaan asiakasrajapinnassa. Laitteita on aiemmin totuttu näkemään lähinnä poliisilla, mutta niiden hyötyjä on alettu ottamaan käyttöön myös muilla aloilla. Tällä kertaa blogissamme käsitellään kehokameroiden käyttöä ja pohditaan niiden tuomaa lisäarvoa häiriökäytös- ja uhkatilanteiden kohtaamisessa asiakaspalvelutyön näkökulmasta.

Huom! Tämä kirjoitus on yrityksemme turvallisuusasiantuntijan pohdintaa aiheesta eikä se edusta minkään viranomaistahon suosituksia tai kannanottoja.

Mikä on kehokamera?

Kyseessä on työntekijän työvarusteisiin kiinnitettävä pieni videokamera, jonka tarkoituksena on dokumentoida työssä vastaan tulevia tilanteita. Laite nauhoittaa sekä kuvaa että ääntä. Asiakaspalveluammattien näkökulma niiden kantamiseen on yleensä työturvallisuudessa erilaisten uhkaavien asiakaskohtaamisten vuoksi. Kehokameran (tai kutsutaan myös vartalokameraksi ja haalarikameraksi) avulla uhkaavaa käytöstä voi kuvata ilman omien käsien sitomista kuvaamiseen. Tämä mahdollistaa paremman fyysisen varautumisen uhkaavan tilanteen kohtaamiseen sekä kiihtynyt osapuoli saattaa joissakin tilanteissa hillitä käytöstään ymmärtäessään tulevansa kuvatuksi. Näin ollen pelkkä kameran käyttö saattaa joskus (muttei tietenkään aina) estää tilanteen pahemman eskaloitumisen.

Kehokameroiden käyttöönotossa tulee huomioida tietosuojalainsäädäntö sekä esimerkiksi se, että tietyillä alueilla (kuten kotirauhan suojaamalla alueella) saattaa olla rajoitteita kuvaamisen suhteen. Organisaation kannattaa ottaa konsultaatio lakiasiantuntijalta kehokameroiden käytön periaatteista juuri kyseisen ammattiryhmän näkökulmasta. Mikäli niiden käyttö päätetään aloittaa, kyseessä on työnantajan tarjoama työvaruste, jonka käytössä on noudatettava työnantajan ohjeita operatiivisesta toiminnasta aina tallenteiden käsittelyyn asti. 

Ja tietysti on koulutettava myös se, ettei kameran päälle laittaminen ratkaise uhkaavaa tilannetta, vaan uhkaava käytös voi edelleen jatkua kuvaamisesta huolimatta. Me emme voi ennakoida varmasti sitä, miten kiihtyneet ihmiset käyttäytyvät eri tilanteissa.

Esimerkkejä kehokameroita käyttävistä organisaatioista

Kuten aiemmin mainittu, useimmille varmaan tulee ensimmäisenä mieleen poliisi kehokameroita käyttävänä organisaationa. Suomessa on kuitenkin otettu käyttöön kehokameroita myös muissa työpaikoissa: esimerkiksi matkalipun tarkastajat Helsingissä sekä Tampereella ovat ottaneet kehokameroita käyttöön lisääntyneiden uhkatilanteiden vuoksi. Samoin esimerkiksi jotkin pysäköinninvalvontaa suorittavat tahot ovat ottaneet kehokamerat käyttöönsä. 

Esimerkiksi Saksassa kehokameroita on otettu käyttöön myös joidenkin sairaalaosastojen sairaanhoitajilla joidenkin potilaiden uhkaavan ja väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Englannissa kehokameroita on käytössä poliisin lisäksi monilla ammattiryhmillä, esimerkiksi joukkoliikenteessä.

Helsingin Seudun Liikenteen (HSL 24.06.2026) tiedote kehokameroiden käyttöönotosta kertoo kehokameroiden hyödystä:

"Kehokameroiden pilotissa arvioitiin ennaltaehkäisevätkö kamerat uhka- ja vaaratilanteita tarkastustyössä ja parantavatko ne turvallisuutta joukkoliikenteessä.  

Havainnot pilotista puolsivat kameroiden käyttöönottoa pysyvästi. Jo pelkkä kameran näkyminen vähensi väittelyä ja aggressiivista käyttäytymistä tarkastustilanteissa. Tallennuksen aloittamisesta ilmoittaminen rauhoitti usein tilanteen nopeasti. Kehokameroiden käyttö lisäsi sekä tarkastajien työturvallisuutta että matkustajien turvallisuudentunnetta.

Lisäksi tallenteet helpottavat mahdollisia jälkiselvittelyjä ja auttavat tarvittaessa esimerkiksi poliisia tapahtumien todentamisessa."

Turvallisuusalaa, joukkoliikennettä ja pysäköinninvalvontaa yhdistää tietyt elementit: ajoittainen mielensä pahoittaneiden, uhkaavasti käyttäytyvien tai sekavien ihmisten kohtaaminen vaihtelevissa ympäristöissä. Näiden elementtien esiintyvyyttä pohtiessa tuleekin mieleen, että kameroita voitaisiin hyödyntää myös laajemmin eri ammattiryhmillä. Esimerkkejä voisivat olla pelastusala, tarkastus- ja valvontatyötä tekevät ammattiryhmät sekä sellaisissa kohteissa työskentelevät henkilöt, jotka joutuvat kohtaamaan runsaasti päihteiden vaikutuksen alaisena olevia henkilöitä.

Mikäli organisaatio harkitsee henkilöstölleen käyttöön kehokameroita, tulee ottaa huomioon asiaan liittyvä lainsäädäntö. Näitä ovat esimerkiksi laki yksityisyyden suojasta työelämässä, tietosuojalaki, GDPR ja henkilörekisterilaki. Organisaation on erittäin suositeltavaa laatia asiasta selvitys oikeusyksikön (jos sellainen löytyy) tai muun lakiasiantuntijan toimesta sen arvioimiseksi, voidaanko kehokamerat ottaa käyttöön ja miten niiden käyttö ja tallenteiden käsittely ja hävitys toteutetaan.

Esimerkkinä Selvitys haalarikameroiden käyttöönotosta poliisissa (klikkaamalla avautuu uuteen välilehteen).

Tilanteen tallentuminen kameraan on toiminut osana oman oikeusturvani suojaamista sellaisissa tilanteissa, joissa rauhoitteleva vuorovaikutus ei ole riittänyt kiihtyneen asiakkaan käytöksen hillitsemiseen, vaan tämä on alkanut käyttäytymään esimerkiksi väkivaltaisesti. 

Yleinen virhe kehokameroiden käytössä

Yleisin virhe on se, ettei kameraa kytketä päälle joko ollenkaan tai riittävän ajoissa. Kameran näkyvillä oleminen saattaa toki rauhoittaa henkilöä vaikkei se tosiasiallisesti nauhoittaisikaan, mutta saavutettava hyöty jää tällöin puolitiehen. Kameran käytössä on huomioitava, että tilanteet voivat eskaloitua hyvin nopeasti ja yllättäen. Jos siis odottaa kameran päälle kytkemistä siihen asti, että asiakas alkaa esimerkiksi uhkailemaan, on jo myöhässä - toki myöhässä on parempi kuin ei milloinkaan tässä tapauksessa.

Parempi toimintamalli on havainnoida ja tunnistaa mahdollisesti uhkaavasti käyttäytyvät henkilöt käytöksen perusteella heti vuorovaikutustilanteen alkuun ja kytkeä kamera päälle. Tällöin oman keskittymisen voi keskittää varsinaisen työtehtävän suorittamiseen ilman sen miettimistä, milloin laittaa kameran päälle. Samalla koko tapahtumakulku jää nauhalle ja tarvittaessa siitä on helpompi tarkastaa, mitä on tapahtunut ja mistä mahdollinen eskalaatio sai alkunsa.

Kehokameroiden käyttöä kouluttaessa on tärkeää kiinnittää huomiota teknisten ominaisuuksien lisäksi käytännön toimintamalleihin. Kamerat käyttöönottavan henkilöstön tulee saada riittävästi tietoa myös käytännön toimintamalleista laitteen käyttöön. Milloin kamera kannattaa laittaa päälle? Miten sen käytöstä ilmoitetaan? Miten säilytettävä materiaali käsitellään? Ja tietysti on koulutettava myös se, ettei kameran päälle laittaminen ratkaise uhkaavaa tilannetta, vaan uhkaava käytös voi edelleen jatkua kuvaamisesta huolimatta. Me emme voi ennakoida varmasti sitä, miten kiihtyneet ihmiset käyttäytyvät eri tilanteissa. 

Eräässä tilanteessa olin tekemisissä kiihtyneen asiakkaan kanssa, joka potki minua sekä uhkasi suusanallisesti repivänsä pääni irti. Kamera tärähti hänen potkuistaan ja uhkaukset kuuluivat selvästi tallenteella.

Tallenteet todisteena

Olen itse käyttänyt ns. body cam -laitetta (keho-/haalarikameraa) usean vuoden ajan eräissä turvallisuusalan tehtävissä. Olen itsekin havainnut kameran vaikuttavan välillä joidenkin ihmisten käyttäytymiseen hillitsevästi, mutta kuten aiemmin sanottu, aina sillä ei ole vaikutusta. Tilanteen tallentuminen kameraan on toiminut osana oman oikeusturvani suojaamista sellaisissa tilanteissa, joissa rauhoitteleva vuorovaikutus ei ole riittänyt kiihtyneen asiakkaan käytöksen hillitsemiseen, vaan tämä on alkanut käyttäytymään entistä uhkaavammin ja väkivaltaisemmin.

Eräässä tilanteessa olin tekemisissä kiihtyneen asiakkaan kanssa, joka potki minua sekä uhkasi suusanallisesti repivänsä pääni irti. Kamera tärähti hänen potkuistaan ja uhkaukset kuuluivat selvästi tallenteella. Käräjillä hän kiisti teon, jonka jälkeen syyttäjä näytti body cam -tallenteen todisteena tilanteen tapahtumakulusta. Oikeuden tuomari totesi tuomiossa rikoksen tapahtuneen ja henkilö sai asianmukaisen seurauksen tilanteessa tekemistään valinnoista.

Riittävästi tilanteen alusta kuvattu tallenne voi avata tilannetta kokonaisvaltaisemmin jälkikäteen arvioiville tahoille. Nykyaikana on erittäin yleistä, että tilanteen osalliset tai sivulliset ryhtyvät videokuvaamaan erilaisia tavallisesta poikkeavia tilanteita puhelimillaan. Joissain tapauksissa kuvaaminen aloitetaan vasta paljon myöhemmin kuin milloin tilanne on tosiasiallisesti alkanut tai sitten kyseisiä videotallenteita saatetaan editoida ja leikata ne näyttämään ainoastaan osa tapahtumasta. Tämä saattaa johtaa siihen, että niiltä jää puuttumaan tilanteen kokonaisarvioinnin näkökulmasta kriittistä tietoa.

Lopuksi vielä

Kehokameroiden käyttäjien olisi hyvä panostaa omaan neutraaliin ja asialliseen vuorovaikutukseensa sekä omien tunnereaktioidensa hallintaan. Oli kehokameraa tai ei, asiakaskohtaamiset tulisi aloittaa aina tilanteen sallimissa rajoissa mahdollisimman ystävällisesti ja asiallisesti - jos tilanne eskaloituu, sen tulee olla asiakkaan valinta, ei ammattilaisen. On siis syytä muistaa, että tallennus toimii "molempiin suuntiin". Jos lähtee asiakkaan kiihtyneeseen käytökseen tai provosointiin mukaan, se ei näytä itseään edustavassa valossa mahdollisissa jälkiselvittelyissä, vaikka asiakas olisikin lopulta ollut se uhkaavampi osapuoli.

Turvallisia ja asiallisia asiakaskohtaamisia toivottaen,

Joel